Maailman muuttuvista tilanteista huolimatta yksi asia on selvää – urheilu kiinnostaa ja yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa! Urheilumaailman odotetuimpia tapahtumia ovat neljännesvuosittain järjestettävät olympialaiset, jolloin eri mailla on mahdollisuus ottaa mittaa toisistaan lukemattomissa eri lajeissa.
Urheiluun liittyy paljon hauskoja faktoja: tiesitkö esimerkiksi että baseball-pelissä on keskimäärin vain 18 minuuttia täyttä toimintaa, tai että Filippiinit ovat osallistuneet 20 kertaa kesäolympialaisiin voittamatta yhtäkään mitalia?
Alle keräsimme muutamia kummallisia faktoja urheiluun liittyen. Tsekkaa nämä ja päde urheilua seuraaville ystävillesi! Urheilufanin kannattaa tsekata myös kasinot ilman rekisteröitymistä!
Tennishistorian pisin pallo oli 29 minuuttia
Vuonna 1984 tenniksen historiaan kirjattiin uusi ennätys, kun Virginiassa pelatussa ottelussa Jean Hepner ja Vicki Nelson pelasivat yhtä ja samaa palloa huimat 29 minuuttia. Tänä aikana pallo lensi verkon yli peräti 642 kertaa, eikä ennätystä ole rikottu vielä tähän päivään mennessä.
Hauska lisäfakta on, että historian kaikkien aikojen lyhin tennisottelu kesti vain 28 minuuttia, mikä on minuutin vähemmän kuin vuonna 1984 pelattiin yhtä palloa.
Lyhimmässä ottelussa asialla oli suomalainen Jarkko Nieminen, joka päihitti vuonna 2014 Bernard Tomicin eräluvuin 6-0 ja 6-1. Koko ottelussa Tomicin pistesaldo jäi vain 13 pisteeseen.
Jarkko Nieminen on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista tenniksenpelaajista. Turkulaislähtöinen Nieminen edusti Suomea maailmalla aina vuoteen 2015 asti.
Sulkapallolyönti on nopeampi kuin F1
Meillä Suomessa sulkapallo ei ole koskaan noussut suureen suosioon, ellei kesämökin pihalla pelattavaa juhannusversiota lasketa mukaan. Maailmalla sulkapallo on kuitenkin yllätyksellisesti yksi suosituimmista urheilulajeista ja säännöllisesti sitä seuraa jopa 220 miljoonaa ihmistä.
Sulkapallossa pelaajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvän kunnon lisäksi erinomainen reaktionopeus. Syy tälle on yksinkertainen: sulkapallossa lyönnit ovat todella kovia, ja pallo saapuu raketin lailla.
Itse asiassa kaikkien aikojen nopeimman lyönnin vauhdiksi on mitattu uskomattomat 385 kilometriä tunnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että sulkapallo lähtee pelaajan mailasta kovemmalla vauhdilla kuin F1-autot ajavat radalla.
Ennätystä pitää hallussaan indonesialainen sulkapallosankari Muhammed Ahsan. Kyseessä on yksi maailman menestyneimmistä sulkapallopelaajista.
Kiinan kehitys olympialaisissa
Kiina on täynnä yllätyksiä monella saralla. Erityisen tunnettu Kiina on siitä, että kun jotain päätetään tehdä, se myös tehdään. Tästä hyvä esimerkki on Kiinan viime vuosien menestys olympialaisissa.
Moni saattaa yllättyä faktasta, että ennen vuotta 1984 Kiina ei ollut voittanut olympialaisissa yhtäkään mitalia. Vuosina 1956-1980 Kiina ei ollut edes kiinnostunut osallistumaan olympialaisiin, vaan nämä jätettiin järjestelmällisesti välistä. Tämä on sinänsä erikoista, että kiinalaiset ovat aina olleet suuria urheilun ja rahapelien ystäviä. Tästä hyvä esimerkki ovat Pay N Play -pelipaikkojen suosion kasvu Aasiassa.
Ilmeisesti 80-luvun alussa kiinalaiset laittoivat olympiatavoitteensa uusiksi: jo vuonna 1984 Los Angelesin olympialaisissa Kiina kahmi haltuunsa peräti 32 mitalia. Tämän jälkeen Kiina on ollut yksi vahvimmista maista olympialaisissa toisensa jälkeen.
Kaiken huippu nähtiin kotiolympialaisissa Pekingissä vuonna 2008, kun Kiina haali kasaan peräti 100 mitalia. Yhteensä Kiina on vuosien saatossa voittanut olympialaisissa 224 kultamitalia.
Huhujen mukaan Kiinassa panostetaan tällä hetkellä erityisesti jalkapalloon. Voi siis hyvin olla, että Kiina tulee jatkossa olemaan yksi merkittävimmistä jalkapallomaista.
Olympialaisten kultamitalit ovat hopeaa
Oletko koskaan pohtinut, kuinka paljon olympialaisten kultamitalit painavat tai kuinka arvokkaita ne ovat rahassa mitattuna? Kulta tunnetusti painaa paljon ja on markkinoilla suuressa arvossa.
Olympiamitalivarkauksia suunnittelevalle on kuitenkin tuotettava pettymys: tosiasiassa olympialaisissa jaettavat kultamitalit ovat pääasiassa hopeaa, ja päälle on vain sipaistu ohut kerros kultaa.
Viimeksi kokokultaisia mitaleja nähtiin vuoden 1912 kesäolympialaisissa Tukholmassa. Tämän jälkeen siirryttiin hopeisiin kultamitaleihin – syytä meillä ei valitettavasti ole tälle kertoa!